Part 1.
Rantamalla Likolahden
Hilma Holokin kanssa kahden
yheteisestä rakkauvesta
aina haaveiltiin.

Käessä pitelin, Hilman kättä
aettaan mentiin siitta viivyttelemättä.
tekohampaat samaan lasiin,
yöksi laitettiin.

CH 1:

Kunnes Hiliman vei multa Onni,
Laukkanen, kylän ravattisonni.

Hajanaisten kenkies lotinaa,
navetalta kuule, nyt en.

Part 2.
Poissa lasista on Hilman hampaat
myöty kanat, siat lampaat

Konelypsyyn kantturat täytyi
minun totuttaa

Navettaan minä mänen nytkin
rikki lypsykoneen kytkin

Miksen Hilimaa koskaan sua
takaisin minä saa

CH 2:

Miksi Hiliman vei multa Onni,
Laukkanen kylän ravattisonni.

Hajanaisten kenkies lotinaa,
navetalta kuule, nyt en.

Part 3.

Kynsilakkaa oot sä lyönyt näppiin,
aettas oven laetat säppiin

Vällyn väliin painut kanssa,
Onni Laukkasen

Kumiteräs aetan rappuun nojaa
tuskissain minä kaevan ojaa

Laukkanen ja syksy saa,
mutta minä en.

CH 3:

Koska Hiliman vei multa Onni,
Laukkanen kylän ravattisonni.

Hajanaisten kenkies lotinaa,
navetalta kuule, nyt en.

Part 4.

Jätitkö mut Hilma ehkä juuri siksi,
etten koskaan tullut vänkäriksi.

Lietettä kun luukun läpi
mätit lantalaan.

Nyt mä kaikkea kadun vasta,
Hilma oottelloo jo Onnin lasta.

Kahen viikon piästä niihen,
häitä tanssitaan.

CH 4:

Kuokkavierooks meno minä päissään.
kostan Hilimalle ja pierasen häissään.

Hajanaisten kenkies lotinaa,
navetalta kun kuule minä en.

The End:

Ihan itekseni
kuopan katolla näin
sinua muistelen.

Letra de: http://www.letrasymusica.net